Uusi Ihana Kanakeitto

Harvoin koen onnistuvani ruoanlaitossa, mikä näkyy myös blogissani, mutta tällä kertaa heti ensimmäisestä maistamisesta olin erittäin tyytyväinen. Siksi haluan jakaa tämän tuulesta temmatun reseptini, joka onnistui heti kerralla. Osittain haluan laittaa sen myös tänne talteen, jotta osaan tehdä tätä vielä uudestaan. Nimesin keiton blogini mukaan, vaikka tämä nyt ei ehkä mikään uusin ja innovatiivisin keitto olekaan, mutta sopiipahan teemaan.

Chileistä huolimatta keitosta ei tullut tulista, joten herkkävatsaisten ei tarvitse pelätä. Seuraavalla kerralla saatan kokeilla lisätä chilit wokkivihannesten joukossa, jolloin maku saattaisi olla voimakkaampi. Tai sitten lisään lisää chiliä. Tulisen ruoan ystävä kun saatan hieman olla.

Uusi Ihana Kanakeitto

500g              broilerin fileesuikaleita

1                    sipuli

3                    valkosipulin kynttä

2                    chiliä

7 dl                vettä

1 tlk               kookosmaitoa (kevyt)

2 dl                riisiä

2                    kasvis- tai

kanaliemikuutiota

1 rkl               currya

1 tl                 kurkumaa

1 pss (450g)  wokkivihanneksia

1) Paista broilerin fileesuikaleet kattilassa tilkan öljyn kera ja lisää paiston loppuvaiheessa myös silputtu sipuli ja chilit sekä puristetut valkosipulin kynnet.

2) Lisää vesi, kookosmaito, riisi, liemikuutiot, mausteet ja anna kiehua 15-20 minuuttia.

3) Paista wokkivihannekset öljyn kera pannussa ja lisää keittoon loppuvaiheessa.

Taikinahirmun laskiainen

Laskiaistiistai kului meillä perinteisesti bullaa syömällä. Mäen laskut jäivät kuitenkin tekemättä tänä laskiaisena, mutta ehkä me selviydymme. Heti kotiin tultua ryhdyin maidon lämmitykseen ja sitä kautta laskiaispullien tekoon. Vielä pullien kohotessa kipaisin nopeasti kaupassa hakemassa kermaa. Eli kiireinen ilta oli kaiken kaikkiaan. Pullan sisään kaiversimme iiiiisot kolot, joihin mahtui paaaljon täytettä. Täytteeksi valitsimme oman maun mukaan kuningatarhilloa tai kirsikkahilloa sekä lisäkkeeksi tuorejuustokermaa. Länttäsin siis kermaan tuorejuustopurkin ja maustoin tomusokerilla.

Tällä kertaa en laita pullaohjetta, sillä minusta tuntuu, että netti pursuaa muutenkin tavallisten pullien ohjeita. Itse taisin valita ensimmäisen vastaan tulevan, sillä en omista omaa pullaohjetta. Tein kuitenkin leipoessani virheen, jonka teen lähes joka kerta kun leivon. Söin aivan liian paljon taikinaa. Olen aivan järjetön taikinahirmu ja joskus joudun tekemään taikinaa hieman isomman määrän, jotta jäljelle jäävää taikinaa on riittävästi itse leivoksiin. Mutta tällä kertaa taikinan syömiseni meni niin pitkälle, että olin koko loppuillan pahoinvoiva. Tämä on toistuva ilmiö, josta en ota koskaan opiksi. Tässä tapauksessa kantapään kautta oppiminen ei auta. Olisikohan tässä lähiseudulla saatavilla taikinasta vieroitukseen erikoistunutta hoitolaitosta?

Leipäkäärö

Tämä resepti on ehdottomasti yksi suosikeistani ja tätä tulee tehtyä säännöllisesti. Reseptin olen ottanut alun perin Pirkka-lehdestä, mutta nykyään näyttäisi siltä, että se löytyy myös Pirkan sivuiltakin. Ainoa haaste tätä tehdessä on kypsyyden arviointi. Itse tykkään, että leipäkäärö jää keskeltä vähän tahmeaksi, sillä silloin se on mehukkaimmillaan, mutta ei tietenkään kuitenkaan raa’aksi. Tästä syystä leipäkäärö meinaa itselläni jäädä helposti raa’aksi, sillä kun leipä näyttää kypsältä, se on jo mennyt kuivaksi. Tarkkuutta siis vaatii. Ainoa vaihtoehto on siis vain leikata käärö, maistaa ja jos se on raakaa, pukata takaisin uuniin folioon käärittynä. Tietenkin on myös niitä pro-kokkaajia, jotka vain onnistuu kerralla.

Alkuperäinen resepti on kahdelle käärölle, mutta itse teen yleensä vain yhden, eli puolitan ohjeen. Täytteen määrät ovat vain suuntaa antavia, joten runsaalla kädellä saa täytteitä viskoa levylle. Myös sitä sinappia kannattaa laittaa ihan kunnolla, vaikka hieman epäilyttäisikin!

Täytetty leipäkäärö (1 kpl)

Taikina

2.5 dl             maitoa

1 pss              kuivahiivaa (tai 25g tuorehiivaa)

1 rkl               siirappia

½ tl                suolaa

1,5 dl             grahamjauhoja

1 dl                kaurahiutaleita

n. 3 dl            vehnäjauhoja

0,25 dl           öljyä

Täyte

n. ½ dl           sinappia

n. 125 g         juustoviipaleita

150 g             kinkkuviipaleita

Pinnalle

1                    kananmuna

                      auringonkukansiemeniä

1) Lämmitä maito n. 45 asteeseen (kädenlämpöistä lämpimämpi) ja lisää siihen jauhoon sekoitettu kuivahiiva. Lisää myös siirappi, suola, kaurahiutaleet ja grahamjauhot.

2) Alusta vehnäjauho taikinaan ja lisää öljy vaivaamisen loppuvaiheessa. Jätä taikina pehmeäksi, eli vältä jauhojen liikakäyttöä.

3) Kohota taikina lämpimässä ja vedottomassa paikassa 20–30 minuuttia.

4) Jauhota alusta hyvin ja kauli taikina suorakaiteiseksi levyksi  (30x40cm).

5) Levitä sinappi taikinan päälle, lisää juustosiivut ja sitten kinkkusiivut tasaisesti koko alueelle. Kääri levy rullalle kapeammasta päästä aloittaen ja jätä saumapuoli alaspäin. Painele käärön päitä hieman kohti keskustaa, jotta päistä tulee siistit. Kohota vielä uudelleen pellillä, n. 15 minuuttia.

6) Voitele käärö munalla, ripottele runsaasti auringonkukansiemeniä pinnalle. Paista 200 asteessa 20-25 minuuttia.

Juustoiset kinkkusarvet

Jälleen jatkuu kaihoisat muistelut teinivuosiin jolloin jotakin pientä leipoilin. Juustosarvia tehtiin ihan kotitaloustunnilla ja tämä oli ensimmäinen tekeleeni, joka keräsi ihmisiltä kehuja. Se oli tietenkin yksi aivan huippuhetkistäni, sillä enhän minä osannut mitään. Tällöin ei vielä kuitenkaan leivontakärpänen iskenyt, sillä tämä tuntui jääneen ainoaksi saavutukseni silloisena hetkenä. Joskus sitä tuntuu tarvitsevan vain sen yhden ihmisen, joka osaa tuoda ne omat hyvät puolet ja vahvuudet esiin. Jo pienikin määrä kehua voi saada paljon aikaan. Ja juuri tästä kertoo Uusi Ihana Elämä.

Mutta jätetään synkistelyt sikseen. Jo pitkään juustosarvia himoinneena, löysin juustosarvien ohjeen jostain internetin syvyyksistä. Reseptin lähteenä ilmoitettiin Kotikokki.net, mutta alkuperäistä reseptiä en kuitenkaan löytänyt. Vaatimuksenani oli löytää jokin ohje, jossa tarvitaan vaivaamista, sillä juuri hyvän vaivauksen seurauksena omista ensimmäisistä juustosarvistani tuli niin muhkeita ja sileitä. Uhrikseni joutui siis tämä ohje, joka löytyi Baking my dream cakes –blogin kautta, ja tottakai siitä tuli hyvää. Ehkä hieman paistoin liikaa, mutta muhkeus ja runsas täyte pelasti tämän herkun kevyesti!

Taikina kannattaa tosiaan vaivata huolellisesti niin lopputuloksen pinnasta tulee ihanan tasainen ja leivoksista muhkeita. Tätä taikinaa ei juurikaan voi vaivata liikaa. Kinkuksi ei mielestäni kannata valita valmiita ”pizzasuikaleita”, jotka loppujen lopuksi maistuvat lauantaimakkaralta. Itse suosin ihan leivänpäälle tarkoitettua halvempaa kinkkua, jonka sitten suikaloin itse puukolla sopivan kokoisiksi suikaleiksi. Maku on parempaa ja usein myös halvempaa kuin valmiit suikaleet. On toki myös hyviä kinkkusuikaleitakin olemassa, mutta usein niiden hinta on jo sitten arvokkaampi.

Juusto-kinkkusarvet (noin 16 kpl)

3 dl                maitoa

2 pss              kuivahiivaa (tai 50g tuorehiivaa)

2 tl                 sokeria

1 tl                 suolaa

1                    kananmuna

n. 10 dl          vehnäjauhoja

150 g             margariinia

Täyte

                      juustoraastetta

                      kinkkusuikaleita

Pinnalle

1                    kananmuna

juustoraastetta

1) Lämmitä maito hieman kädenlämpöistä kuumemmaksi.

2) Sekoita kuivahiiva pieneen määrään jauhoja (vajaa desi on hyvä) ja sekoita maitoon.

( Muista vähentää jauhojen määrä kokonaismäärästä.)

3) Lisää suola, sokeri ja kananmuna.

4) Alusta loput jauhot ja margariini.

5) Vaivaa taikina pöydällä huolellisesti.

6) Jaa takina kahtia, pyöritä niistä pallot ja kauli niistä halkaisialtaan n. 30 cm ympyrät. Paksuudeltaan ovat noin 1 cm.

7) Leikkaa taikinaan 8 sektoria esimerkiksi pitsaleikkurilla tai vastaavalla.

8) Asettele sektorien leveämpään päähän noin ruokalusikallinen juustoa ja kinkkua. ( Miksei vaikka enemmänkin, kunhan se ei pursuile sarven reunoista)

9) Kääräise sektorit leveämmästä päästä kohti kärkeä ja muotoile ne loivan U:n muotoisiksi.

10) Kohota sarvet lämpimässä paikassa liinan alla 10-15 minuuttia.

11) Voitele kohonneet sarvet kananmunalla ja ripottele pinnalle vielä juustoraastetta.

12) Paista sarvet 225 asteessa uunin keskitasolla ja ota pois ennen kuin ne ovat yhtä ruskeita kuin omani ovat.

13) Anna niiden levätä hetki vielä liinan alla.

Juustot loppuivat kesken?

Kaurainen peltileipä

Tein tätä leipää ensimmäistä kertaa kun asuin vielä kotona. Se oli ja on edelleenkin aivan ihanaa vastapaistettuna, kuten monet muutkin leivät. Muistelen, että ajattelin sen olevan parasta leipää jota olin koskaan maistanut. Sittemmin resepti hukkui, sillä se oli jonkin kaurahiutalepaketin kyljessä enkä enää vuosien jälkeen millään muistanut minkä merkkisestä paketista oli kyse. Mutta vihdoin ja viimein löysin tämän reseptin uudelleen! Se olikin Elovena-paketista!

Tämä on jälleen yksi leipäresepti, joka on aivan superhelppo tehdä eikä tarvitse sotkea käsiä! Tämänkertaista leipää, joka näkyy myös kuvissa, vähän tuunasin aiempiin peltileipiini verrattuna. Eli korvasin osan vehnäjauhoista graham-jauhoilla ja osan kaurahiutaleista neljänviljanhiutaleilla. Tällä tavalla saa ainakin kunnon tuhdin leivän, jolla nälkä pysyy pitkään poissa. Vaikkakaan neljänviljanhiutaleilla ei varmaankaan sen kanssa ole mitään tekemistä, mutta halusinpa vähän leikitellä taikinan kanssa. Huomasin taikinaa tehdessä, että se 6 dl vehnäjauhoja oli vähän liikaa, joten yhdessä graham-jauhojen kanssa laitoin 5 dl. Voi olla että tuo graham oli tähä ilmiöön syypää.

Itse tapasin tehdä aiemmin ja tein nytkin niin, että en levittänyt taikinaa aivan koko pellille. Muotoilin sen sijaan leivinpaperin avulla ”valeseinän” joko keskelle peltiä tai 2/3 pellin kohdalle. tällöin leivästä tulee paksumpaa ja näin myös mehevämpää. Jotkut tekevät myös heti suosiolla kaksinkertaisen taikinan ja levittävät sitten koko pellille.

Kaurainen peltileipä

5 dl                vettä

4 dl                kaurahiutaleita

1 pss              kuivahiivaa

1 rkl               sokeria

1 tl                 suolaa

1/2 dl            öljyä

6 dl                vehnäjauhoja

Päälle

1                    muna voiteluun

                      kaurahiutaleita

1) Lämmitä vesi hieman kuumemmaksi kuin kädenlämpöiseksi

2) Lisää hiiva pieneen määrään jauhoja sekoitettuna ja sekoita veden joukkoon

3) Lisää loput aineet, eli suola, sokeri, kaurahiutaleet, jauhot ja öljy viimeisenä

4) Levitä löysähkö taikina pellille, muotoillun leivinpaperin sisään

5) Anna kohota lämpimässä ja vedottomassa paikassa noin 40 minuuttia

6) Kun leipä on kohonnut, voitele pinta munalla ja ripottele kaurahiutaleita pinnalle

7) Paista leipä 225 asteessa noin 20 minuuttia

Mansikka-raparperi rahkapiirakka

Olen aina ollut suuri fani Mamman marjapiirakalle sen ihanan kostean koostumuksensa vuoksi. En muutenkaan pidä mistään leivoksesta, joka on vähänkään kuivahkoa. Esimerkiksi vain harvoin olen elämäni aikana sanonut, että täytekakku on hyvää. Se usein jää aika kuivakaksi. Mutta asiaan. Halusin siis leipoa jotakin Mamman marjapiirakan tyylistä, joten otin tämän piirakan pohjan ohjeen suoraan siitä ohjeesta. Täytteen sovelsin itse, ja vaikka itse sanonkin, niin aika ihanaa siitä kyllä tuli. Kermaviilin siis korvasin rahkalla ja käytin aitoa vaniljaa vanilliini- tai vaniljasokerin tilalla. Mielestäni jokaisen pitäisi aina käyttää aitoa vaniljaa jos suinkin vain on mahdollista. On se vaan niin hyvää. Sokeria vähän lisäsin enemmän, koska rahkalla on vähän voimakkaampi ja karvaampi maku kuin kermaviilillä. 

Mansikat ja raparperit tulivat minulta pakkasesta ja usein neuvotaankin, että voisi olla hyvä lisätä perunajauhoja pakastemarjoihin, ettei mene piirakka liian veteläksi. Itse kuitenkin yksinkertaisesti valutin ylimääräiset mehut pois ja paiston jälkeen annoin vetäytyä ihan kunnolla. Taisi ainakin tunnin jäähtyä folion alla. Puolikin tuntia olisi varmasti riittänyt hyvin.  Ja aivan täydellistä tuli koostumukseltaan. Yhtään ei valunut mehua leikattaessa, kuten minulla usein käy kun himokkaana isken piirakkaan heti kiinni kun se tulee uunista. Jos on yhtä ahne kuin minä, voi se perunajauho marjojen joukossa olla ihan hyväkin idea. Mansikoita ja raparperia saa ainakin minun puolesta laittaa ihan reilulla kädellä, eli ei haittaa vaikka ylittää ohjeen määrän. Foliota kannattaa pitää piirakan päällä koko jäähtymisen ajan, etteivät reunat kovetu. Käytössäni oli halkaisijaltaan 28 cm piirakkavuoka.

Mansikka-raparperirahkapiirakka

Pohja

100g              voita

1 dl                sokeria

1                    muna

1 ½ dl            vehnäjauhoja

1 dl                1 grahamjauhoja

1 tl                 leivinjauhetta

Täyte

200g              rahkaa

½                   vaniljatanko

0,75 dl           sokeria

1                    muna

n. 200 g         raparperia

n. 200 g         mansikoita

1) Laita uuni lämpiämään 200⁰C

2) Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään (vehnäjauhot, grahamjauhot ja leivinjauhe)

3) Sulata voi ja vatkaa sokeri voin joukkoon

4) Lisää muna ja sekoita kunnolla

5) Lisää kuivat aineet joukkoon

6) Levitä taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille

7) Levitä raparperit ja mansikat taikinan päälle ja lisää sokeria

8) Sekoita täytteen aineet keskenään, eli rahka, vaniljatangosta poistetut siemenet, sokeri ja muna. Sekoita hyvin.

9) Lisää täyte mansikoiden ja raparperien päälle tasaisesti.

10) Paista uunissa n. 30 minuuttia.

11) Jos piirakan reunat alkavat tummua liian aikaisin, laita folio piirakan päälle kesken paiston

12) Anna piirakan vetäytyä hyvin paistamisen jälkeen folion alla